Oon yrittäny alottaa tätä tekstiä jo monta kertaa, enkä tiedä miten päin ja missä järjestyksessä näitä asoita tähän laittaisin. Anteeksi siis jos olen hieman sekava.
Olen taas löytänyt ystäviä. jeij :) Vietän siis paljon viikonloppuja muualla kuin kotipaikkakunnallani, kun moni niistä ei enää täällä asu.
Varsinainen aiheeni on nyt kuitenkin se, että olenko sairas. Onko minulla muka sh. Ystävä- juttu liittyin nyt tähän niin, että melkein joka kerta kun menemme porukalla jollekkin kaverille, ensimmäiset sanat monelta ovat mulle "oletko sä taas laihtunut?", "vitsi sähän kuihdut koko ajan". Ne sanat tuntuu niin ihanilta. Usein vähän säikähdänkin. Vähän aikaa sitten tuli paras "sul on niin ihana kroppa, kaikki vaatteet näyttää niin hyvälta sun päällä", "juteltii tos eilen X:n kanssa että sul on niin upeesti treenattu kroppa". Arvatkaa vaan mikä fiilis!! en tienny miten päin olisin ollu.
Viime vkloppuna meil oli ihan älyttömän hauskaa, mutta silti vertailin tanssilattialla itseäni muihin. En onneksi kavereihini vaan muihin porukoihin joita siellä oli. Ja ihan totta, olin laihimpia, en laihin mutta yksi niistä <3
Ei mulla mitään oo diagnosoitu. Tarkkailen kai aika paljon, ahmin, oksentelen, käytän välillä laksoja ja yritän syödä mahdollisimman terveellisesti. Treenaan älyttömiä määriä, mutta yleensä myös nautin siitä.
Siitä ei ole pitkä aika kun ensi kerran etsin lasiluurangon sivut. Silloin en edes tiennyt kuinka laiha voisinkaan haluta olla! Olin jo jäänyt koukkuun. Joka päivä käyn lukemassa sh sivuja ajatellen että se on ihan normaalia. Olen normaali, koska monet muutkin elää näin. Tästä touhusta saa yllättävän paljon sisältöä elämään :D
En mä ole sairas.
Eihän kukaan tiedä tästä.
Enkä mä laihdu, muut näkee vaan ihan kummia.
Jos luet tätä ja koet olevasi normaali...
oot jo menetetty.
